keskiviikko 28. toukokuuta 2008

Kattotuolien väsäys alkaa

Sain alkuviikosta siis paikalle armoitetun kylänmiehen, jota kutsuttakoon vaikkapa nimellä herra L näissä kirjoituksissa mahdollisen intimiteettisuojan nimissä, en tullut kysyneeksi saako nimeä julkaista, eikä näinä nykyaikoina enää tiedä mitä saa kirjoittaa ja mitä ei. Eipä tuossa mitään, leppoisa ja hieno työmies, eikä varmasti mitään ongelmia tule, mutta näin nyt kuitenkin päätin tällä kertaa.

Paikalla oli jo Sunin aiemmin toimittama puutavarakuorma, josta löytyi niin kutosta kuin kasiakin. Kattotuolit tulevat kutosen lankuista ja laipiot kutosista, paitsi kamarin osuus, jossa on hieman pitempi kantoväli ja joka piti tehdä kaseista kantavuuden maksimoimiseksi.

Ensimmäinen ongelma tuli vaiheessa yksi. Koska olimme suuressa viisaudessamme jättäneet ylimmän hirsikerran kiertämättä, terassin yläpuolista poikkihirttä ei tietystikään ollut paikallaan tukemassa laipioita ja kattotuolia. Sellainen piti siis tehdä, että pääsisimme alkuun. Kaksi kakkosnelosta vastakkain ja seinään kiinni. Homma hoidossa.

Sitten laipiot 60 sentin välein tasalle hirsiseinien päälle. Laipiot lyötiin nauloilla kiinni hirsiin (ja lopuksi vielä naulauskulmaraudoilla lisätukea Antin pyynnöstä). Samalla piti tehdä lopullisia päätöksiä piipun kohdasta, piipun ja laipion / kattotuolin välille pitää jäädä vähintään 10 cm, ettei koko viritys kärähdä heti ensimmäisessä piipun testauksessa.

Laipioiden päälle oli tarkoitus lyödä kolme pystypuuta tukemaan kattotuoleja. Lopulta päätimme tehdä vielä ns. kurkihirren kakkosnelosesta, jonka päälle kattotuolit oli helppo latoa makailemaan. Rakenteesta tulossa myöhemmin kuvia, joista saattaa saada hieman tarkemman käsityksen, mitä tehtiin ja miten.

Homma eteni niin vauhdilla, että parissa päivässä kaikki oli ohi. Seuraavana olisikin sitten vuorossa ponttilaudan läpsyttely koko katon peitoksi, mutta sehän onkin jo aivan toinen tarina.