Hirsien mittailua

Mittasin vielä hirsiä valikoidusti niin, että sain selville kaikkien huoneiden ja seinien tarkat pituudet, saattaa helpottaa jonkin verran saunan piirtämistä. Tämäkin olisi tietysti saattanut olla hyvä tehdä rakennuksen ollessa vielä pystyssä, mutta ei juuri purkureissulla sattunut olemaan mittaa mukana. Ensimmäisellä käväisyllä mittoja kyllä otettiin, mutta niissä oli jonkin verran oiottu.

Alustava aloituspalaveri Antin kanssa

Antti kävi kartoittamassa tämänhetkisen tilanteen ja otti epämääräiset pohjapiirustuksemme mukaan vakaana aikeenaan piirtää meille pihasauna. Kiukaan ja muurattavan savupiipun paikkaa sekä lauteiden mallia pitää vielä miettiä. Savupiipuksi muodostui kaksi kertaa puolen tiilen -aukkoinen malli, toinen reikä saunakamarin mahdollista kamiinaa / pientä takkaa varten.

Lisäksi kesken on vielä pohdinta yläparven teosta. Luultavimmin saunakamari jää auki yläosastaan ja saunan päälle tulee parvi.

Hirsiä pitää vielä mittailla, ulkomitat saisivat olla hyvinkin tarkasti tiedossa siinä vaiheessa kun kivijalkaa tehdään. Saunan ja pesu-/pukuhuoneen alkuperäinen oven paikkakin on vielä vähän hämärän peitossa sikäli kun sitä kovin tarkasti tarvitseekaan tietää.

Saunan sijoitus tontille pitää myös päättää sekä mitata kuvaan kohdalleen.

Perustuksista sen verran, että tässä vaiheessa suunnitelmissa on tehdä maanvarainen laatta (reunoilta vahvistettu - paksuus keskeltä 10 cm?), jonka päälle muurataan alimman hirsikerroksen korvaava kivijalka. Laatta toimii myös saunan lattiana. Viemäreitä tulee kahteen huoneeseen (saunaan, sekä pesu-/pukuhuoneeseen).

Antti osaksi lupasi muurata saunan muurattavat seinät sekä piipun ja piirtää rakennuskuvat ja auttaa rakennuslupien hakemisessa sekä kaikenlaista tietämystä tarvitsevissa rakennusasioissa. Hyvä hyvä.

Hirsiveistäjä kävi

Hirsiveistäjä MK kävi katsastamassa puuläjän. Hirret saivat synninpäästön sekä kehuja erityisen hienoista nurkkaliitoksista.

Sovittiin, että mikäli saamme perustukset kuntoon elokuun alkuun mennessä niin veistäjä saapuu paikalle ja väsää sekä nostelee viisi ensimmäistä kierrosta hirsiä paikoilleen. Aikaa tähän arvioi kuluvaksi muutama päivä.

Hirret pitää laittaa valmiiksi jokainen seinä omaan pinoonsa omalle laidalle kivijalkaa. Kivijalka tulisi olla neljä senttiä pienempi kuin hirsien ulkomitta niin, että hirret tulevat kaksi senttiä yli joka reunasta. Kivijalan päälle tulee kattohuopaa alimman hirsikerroksen alle. Pyyntönä oli myös jonkinlaiset kiinnikerautapiikit pari per seinä hirsikehikon aloittamisen helpottamiseksi.

Lahojen hirsien korvaus

Soitin hirsiveistäjä MK:lle kysyäkseni ehtisikö mahdollisesti väsäämään muutaman hirren lahojen ja termiittien ja ties minkä syömien tilalle. Juuri nyt oli kiirettä, mutta heinäkuussa kuulemma ehtii. Eipä niitä aiemmin kyllä tarvinnutkaan eli tämäkin homma huolestuttavan hyvin hoidossa tässä vaiheessa. MK tulee tsekkaamaan hirret ja tilanteen etukäteen keskiviikkona (20.6.).

Isällä ja eräällä lähes naapurilla on jonkin verran hirsiä välivarastossa, joten värkeissäkin löytyy. Ajattelin, että alimman hirsikerran voi korvata leca-harkoilla niin säästyy hieman tekemisen vaivaa.

Törmäsin Anttiin naapurileikkikentän lentopallotyömaalla ja sovimme, että katsastetaan ensi viikolla asiat eteenpäin. Juhannukseksi olisi ollut luvassa uuden pallokentän sisäänajo ja savusaunomista, mutta valitettavasti lähdemme keikkareissulle Tukholmaan ja palaudumme vasta lauantaina, joten joudumme antamaan vastukselle hieman treeniaikaa alle.

Hirsikehikon siirto

Viimein koitti sunnuntai-aamu ja kauan odotettu hirsien roudaus kotinurkille. Olin saanut houkuteltua operaation mukaan salama-Ekin sekä lanko-Jussin ja lisäksi konevoimaa Ramin ohjastamana, Sakke oli pitämässä yleistä järjestystä yllä ja huhki myös otsa hiessä. Tavoitteena oli pakata puutavara rekan siirtolavalle, nostaa lava kyytiin ja ajaa suorinta tietä kotiin. On muuten erittäin mahtavaa, että vielä näinä päivinä ihmisissä löytyy talkoohenkeä eivätkä kaikki vain tuijottele omiin napoihinsa. Eli kiitokset vielä.

Matka meni mukavasti vittuillessa. Homma alkoi heti alkumetreillä eikä turpavärkit juurikaan himmailleet koko päivänä.

Hirret saatiin kyytiin noin puolessatoissa tunnissa, lavan reunoille jouduttiin kyhäämään hieman lisälaitoja 2x4:sta, mutta paketista tuli tiukka. Isäukolle kaavaillut polttopuulaudat jouduimme tosin jättämään Ylistaroon enimmäkseen logistisista syistä.

Kotimatkalla takapenkkiläiset hieman väsähtivät kuuman päivän rehkimisestä. Ja perillä Eki pääsikin kuittaamaan: "Kyllä säkin Jussi voit tulla", kun kutsu kävi välipalalle ennen hirsien purkua.

Takapihalla koimme (tai ainakin yksi meistä) kauhun hetkiä, kun Rami pomppasi siirtolavalta ruohikkoon (On päässyt hieman revähtämään, kun päältäajettavaa saa korjata aina 5 tuntia jokaista ajotuntia kohden ja nurmikkoa on puoli hehtaaria) ja näki hirveän käärmeen. Vastapompulla takaisin lavalle ja myrkkyryhmä pölkyllä varustettuna hirmuliskon perään. Hetken ruohoa pöllyteltyämme pikkuruinen sisilisko juoksi karkuun hännättömänä. Voitte kuvitella mitä tästä seurasi. Ekin "On tainnut tulla katsottua hieman liikaa elokuvia", avasi jutustelun.

Kolmen aikaan läjä oli siististi kuormalavojen päällä ja pääsimme sihauttamaan.

Illalla vielä peitin koko kuupanan kevytpeitteellä ja kirjasin lahojen hirsien merkinnät vihkoon. Lahothan oli tietysti järkevästi laitettu eri läjään.

Lupa-asioista

Soitin rakennustarkastajalle ilmoittaakseni saunamökin mahdollisesta kohoamisesta pihamaallemme. Hommat hoidossa, piirustukset vain pitää saada jotenkin väsättyä ennen kuin mökki on pystyssä. Täällä on tapana saada luvan hintaan 50% korotus mikäli kuvia piirrellään vasta jälkikäteen.

Viemäröinnessä tarkastajan alkuperäisenä toiveena oli kunnan viemäriin liittyminen, mutta erinäisten seikkojen(*) selvittäminen sai hänet vakuuttumaan, että saunapallo riittää. Puheissa kyllä kävi jopa maanpäällisen putken vetäminen viemäriverkkoon ja pumppu toiseen päähän pumppaamaan niitä pariakymmentä litraa vettä, jotka saunareissulla kiukaalle lyömme ja huuhteluun käytämme. Suihkuthan meillä kuitenkin on sisällä. Onneksi tuohon ei tarvinnut lähteä.

(*) Emme ole pohjavesialueella tai lähellä vesistöjä, lisäksi maalämpöputkemme ovat mökin ja viemäriverkoston välissä.

Soitin myös ex-naapurilleni Antille (jonka jotkut voivat muistaa alkuperäisestä blogistani) ja kysäisin olisiko innostusta lähteä arvioimaan tämän urakan mittavuutta sekä antamaan hieman neuvoja matkan varrella. Olihan siellä ja rakennuskuvat ja sitä myöten luvat onnistuvat myös hänen kauttaan.

Hienoa, nyt se läjä vain pitää saada tänne markille.

Hirsikehikon purku

Tiistaiaamuna kello 8:00 lähdimme pientä sadetta karkuun kohti Ylistaroa. Joukkueemme koostui vain kahdesta purkajasta, eli matkassa oli isä ja minä. Ennusmerkit sanoivat, että päivästä oli tuleva pitkä. Perillä oli kaunis kesäpäivä, eikä sateista tietoakaan.

Homma alkoi katon purkamisella. Saunassa oli ollut alunperin pärekatto, joka oli peitetty myöhemmin huovalla. Kattotuoleina toimivat heinäseipään näköiset tikut, jotka nojasivat kolmeen suurehkoon kurkihirteen, pystyin jo kuulemaan sieluni korvin, että "noista ei sitten kattoa tehdä". Päreitten alla oli harvalaudoitus.



Työnjako sujui niin, että Tauno korkeamman paikan pään omaavana kiipesi katolle repimään huopia ja minä merkkasin nerokkaan excel-kaavion mukaisesti kaikki hirret (myöhemmin tulisin huomaamaan hieman liioitelleeni tässä kohdassa, ks. kolmas kuva alla). Merkintälaput lyötiin nauloilla kiinni hirren päihin varmistaaksemme, että vielä Saurakalliollakin olisi jotain merkkejä jäljellä.



Hommat sujuivat sen verran hyvin synkronissa, että merkintäurakka päättyi aika lailla samaan kellonlyömään kun katto oli viskottu alas. Valokuvasin vielä mökin joka reunustalta sisältä ja ulkoa.
Seuraavaksi alkoi itse hirsien irroittaminen. Kuudessakymmenessä vuodessa hirret olivat jumahtaneet tappeineen melko huolellisesti kiinni toisiinsa, eikä kaikkia tappeja saatu pelastettua. Irroitus noudatti siis pitkälti kaavaa: sorkkarauta, rautakanki, sahalla tapit poikki ja nosto. Takaseinän hirret olivat melkoista haperoa, mutta muuten yllätyksiä ei juurikaan koettu. Purkaminen tapahtui kiertämällä mökkiä ympäri ja nostelemalla hirsikerta kerrallaan. Eipä siinä taida juuri vaihtoehtoja olla. Hirret pinottiin "siistille" pinolle kuormalavojen päälle ja muu moska toiseen läjään. Haravoin vielä pihan lähdön päälle, ettei tule sanomista.



Eikä siitä päivästä nyt niin pitkä tullutkaan. Puoli seitsemän jälkeen illalla olin jo kotona ja ehdin hyvin heittää Saken futistreeneihin seitsemäksi.

Hirsikehikon etsiminen

Alusta alkaen oli selvää, että pihasauna tulee olemaan hirsikehikkoinen hässäkkä, koska "niitähän jaetaan pura pois -hinnoilla" ja "sehän on helppo siirtää". Muutamia tällaisia (tai ainakin yksi) meillä oli jo aiemminkin tähtäimessä, mutta hanke ei konkretisoitunut. Pari kuukautta sitten saimme tietoomme, että eräällä monipuolisesta välivarastostaan tunnetulla maratoonari ja kylänmies JS:llä olisi hirsihöyläyshanke meneillään. Hirret olisivat melko kapoista ja lyhyehköä tavaraa, mutta muuten passelia tähän tarkoitukseen. Emmehän missään vaiheessa tähdänneetkään talviasuttavaan pihakartanoon.

Joten ei muuta kuin autoa alle ja mökkiä katsastamaan. Kehikko näytti hyvältä ja kaikki oli paikallaan. Ainoastaan rakennuksen hieman liian pieni koko jäi kaivelemaan, mutta päätimme silti panostaa kaikkemme, että saisimme hinnan selville. Lopulta saimme hinnan tietoomme yo-juhlien oheistuotteena. Valitettavasti tämä hintalappu muodostui liian korkeaksi sen hetkisille tavoitteillemme ja jouduimme jättämään kaupan väliin.

Tässä välissä olimme jo kevyesti epätoivoisia ja Sanna ehdotti tehdasvalmisteista hirsikehikkoratkaisua, mutta en lämmennyt näille 58mm tikkuvajoille. Onhan se nyt kumma jos ei jonkinlaista mustunutta latoa tuohon pihaan saada.

Ykköset!

Kunnes seuraavan viikon keskiviikkoiltana (6.6.) vieraillessamme vanhempieni luona mummi muisti, että edellisen viikon Ykköset!-lehdessä oli ollut 40-luvun hirsikehikko myytävänä. Ilmoitus oli 6 päivää vanha, mutta tavoitteenani oli lähinnä kuulla, mitä tuollaisista joutuu suurinpiirtein pulittamaan. Soitin numeroon. Puheluun vastattiin Ylistarossa (95 km) ja sauna oli vielä paikallaan. Myyjälle oli käynyt vanhanaikaisesti, ensimmäinen soittaja oli luvannut tulla sunnuntaina hakemaan mökin, mutta ei ollutkaan sitten tehnyt niin ja myyjä oli joutunut vastaamaan 40:lle kysyjälle, että se on mennyt jo. 4,00 x 6,00 kehikosta (kolme huonetta) oli luvattu 200 euroa, joka ei mielestäni kuulostanut paljolta, vaikka en tässä vaiheessa tiennyt rakennuksen kunnosta mitään. Lupasin soitella vielä myöhemmin.

Ja sitten alkoikin jo kuumottaa

Soitin torstai-aamuna (7.6.) uudelleen ja lupasin tulla katsomaan kehikkoa seuraavana päivänä. Tässä vaiheessa myyjä ilmoitti, että laittaa sen joka tapauksessa paloiksi lauantaina otat tai et, sauna oli pahimmoisesti erään toisen rakennushankkeen tiellä.

Perjantaina ajelimme Sannan ja isäni kanssa läpi myyttisten lakeuksien ja pihapiiriin, jossa nökötti unelmien saunamökki. Punainen tupa herätti naureskelua, että tuolta varaston takaa varmasti löytyy joku mustunut vino tölli. Mutta ihmetys oli suuri, kun saimme kuulla, että se oli juurikin tämä mökki mistä oli kauppa. Hirret eivät olleet pahemmin lahonneet ja viritys oli juuri perfekt, sisäseinissä oli sympaattisia "Pooliisit on natsi-sikoja" ym. iskulauseita, saa nähdä saanko loppupeleissä kehystää tuon spreijauksen pukuhuoneen seinälle. Lisäksi rakennuksen koko oli hieman suurempi (4,50 x 6,00) kuin mitä isäntä muisti. Purku sovittiin tiistaille (12.6.).

Tonteilla taas

Pamautetaan muodollisuudet heti alkuun eli pikainen esittely. Lavilat.com historia ulottuu vuosiin 2003-2004, jolloin perheemme rakensi talon ja piti aktiivisesti kirjaa tuloksista. Lavilat rakentavat talon -blogi (www.lavilat.com) saavutti ainakin meidät yllättävän suuren suosion ja on edelleen aktiivisesti luettu tarina.

Jos täällä on lavilat.com -veteraaneja niin tontillamme on tässä välissä tapahtunut seuraavaa: taloon on rakennettu katettu terassi, pihassa on leikkimökki (perustusvaihe taisi hieman epäonnistua, mutta pystyssä kuitenkin vielä), meillä on parivuotias tyttö ja puutarhaa on kynsitty ankarasti.

Ja nyt sitten ajattelin pitkästä aikaa tarttua näppäimistöön ja kirjailla ylös pihasaunan rakennusvaiheet, kun sellaisen urakan itsellemme yhtäkkiä haalimme. Teksti tulee olemaan pitkälti vapaata tajunnanvirtaa rakentamisen vaiheista, järjen valo ei monesti loista kuin poissaolollaan, mutta näillä mennään. Lopussa pitäisi seistä valmis pihasauna.

Että hyvää päivää lukijat, tai iltaa. Tai ainakin hyvää.